Historiikki

Teksti: Markku Aulanko ja Maiju Mustonen

Lintsiltä se alkoi
Ensimmäiset merkinnät sirkuskoulutuksen alkamisesta Suomessa löytyvät Linnanmäen historiasta. Huvipuisto aloitti toimintansa vuonna 1950 ja jo ensimmäisenä kesänä ulkoilmanäyttämöllä annettiin temppuopetusta halukkaille lapsille. Näistä kerhoilloista on kertonut muistelmissaan mm. akrobaatti Esa Karttunen. Sirkuskoulun opettajana oli Linnanmäen Peacockissa näyttämömestarina toiminut Edy Hyyppä. Hän oli todellinen monitaituri: akrobaatti, tasapainotaituri ja tanssija. Hyypällä oli noin 30 vuoden ura takanaan siinä vaiheessa kun hän tuli Linnanmäelle näyttämömestariksi. Koulutus Linnanmäellä jäi silloin kuitenkin lyhytaikaiseksi.

Sirkuskoulun alkutaival
Linnanmäki-lehti nro 19 kirjoittaa 10.8.1981 ilmestyneessä numerossaan Linanmäen sirkuskoulun ensimmäisestä keväästä:
”Linnanmäen sirkuskoulun toiminta käynnistyi tammikuun 29. päivänä 1981, jolloin järjestettiin ilmoittautumistilaisuus Linnanmäen Luolassa ja esiteltiin kevätkauden toimintasuunnitelma.
Halukkaita kurssilaisia ilmoittautui yli 60 ja opetusiltoja pidettiin yksitoista kertaa ja innostus säilyi hyvänä koko ajan. Kurssilaisille opetettiin perustietoja taikatempuista, jonglööritempuista, lassonpyörityksessä, yksipyöräisellä ajossa, diabolon käsittelyssä sekä pallon päällä tasapainoilussa. Vakituisina ohjaajina toimivat Solmu Mäkelä ja Markku Aulanko. Kurssi-illoissa kävi vierailevia opettajia, kuten jonglööri Henrico, taikuri Veikko Rautanen ja polkupyörätaituri Viktor Helpiö. Lisäksi oppilaille kerrottiin sirkuksen historiasta mm. diasarjan avulla.
Kurssilaisille jaettiin välineet ja ohjeet pariinkymmeneen taikatemppuun ja annettiin kymmensivuinen jonglööriopas, joka sisälsi lyhyen historiikin sekä ohjeet kolmen ja neljän pallon heitossa. Kerhoilloissa oli oppilailla käytettävissä yksipyöräinen pyörä, tasapainoilupallo, lassoja ja jonglöörivälineitä. Kurssi päättyi toukokuussa ja silloin suoritetun kyselyn mukaan kaikki oppilaat haluavat jatkaa ohjattua harjoittelua syksyllä.”

Peacock-teatterista Åshöjdens skolaniin

Ensimmäisenä keväänä Linnanmäen sirkuskoulu oli siis kerran viikossa kokoontuva kerho. Kerhoillat pidettiin Linnanmäen Luolassa, mikä oli maan alla oleva disko. Sen paikalla on nyt Sea Life-merimaailma. Seuraavana syksynä kerhoiltoja jatkettiin Peacockin näyttämöllä. Vakiovetäjiin tuli mukaan Alpo Hirvimäki ja myöhemmin myös hänen akrobaattiparinsa Kari Hasanen. Peacock-teatterin ongelma oli se, että siellä ei ollut lämmitystä.
Sen vuoksi oli haettava jostain lämmintä tilaa ja se löytyi lähellä olevasta koulusta. Koulu jakaantui kahteen ryhmään. Akrobaatit, jonglöörit ja tasapainoilijat kokoontuivat koululla ja taikurit Solmu Mäkelän johdolla Taikapiirin klubihuoneistolla. Kummallakin ryhmällä oli kerhoilta kerran viikossa.
Kun Solmu Mäkelä lopetti taikuriryhmän vetämisen vuonna 1986, niin opettajiksi tulivat Maarit Tiilikainen ja Riku Issakainen ja kerhoiltoja alettiin pitää vuoristoradan takana olevassa parakkirakennuksessa, mikä oli aikanaan toiminut Peacokin näyttämömestarin asuntona. Akrobaatit kokoontuivat edelleen koululla.

Nimekkäitä kurssilaisia
Vuosien varrella koulussa on ollut monia nimekkäitä oppilaita. Näistä voidaan mainita mm. Pasi Toiviainen, joka on monta vuotta vetänyt Ylen ympäristöohjelmia sekä näyttelijänä ja stand up-koomikkona tunnetuksi tullut Jaakko Saariluoma. Parina talvena mukana oli myös Mika Häkkinen, joka myöhemmin sai kuuluisuutta formulakuskina, voittaen peräti maailmanmestaruuden. Koulussa oli mukana myös hänen siskonsa Nina. Mikalla oli koulussa mukana hänen isänsä tekemä yksipyöräinen. Yksipyöräinen kulki Mikan mukana myöhemminkin ja hän esiintyi sen kanssa myös Saksan televisiossa eräässä hyväntekeväisyysnäytöksessä.

Lps luopui vetovastuusta
Aluksi Lasten Päivän Säätiö kustansi kokonaan sirkuskoulun toiminnan. Oppilailla ei ollut mitään maksua. Kun huvipuiston toimintaa myöhemmin kehitettiin, niin myös sirkuskoulun toiminta joutui suurennuslasin alle. Toisaalta se sopi lasten hyväksi toimivan säätiön toimintaan mutta sen ei kuitenkaan todettu kuuluvan huvipuiston ydintoimintaan ja kerhoa pyörittämään perustettiin kannatusyhdistys. Tämä tapahtui Åshöjdens skolanin luokkahuoneessa 15.2.2002. Samalla sirkuskoulun opettajina toimineen liikunnanohjaaja Kaisu Sutisen ja sirkusammattiin opiskelevan Karoliina Korhosen tilalle tulivat opettajiksi Maiju Mustonen ja Jenni Kallo.

Alppilasta Lauttasaareen

Kannatusyhdistyksen perustajina toimivat sirkuskoulun oppilaiden vanhemmat ja opettajat. Maiju Mustosta pyydettiin sirkuskoulutoiminnan vastuuvetäjäksi ja yhdistyksen puheenjohtajaksi. Mustonen oli ollut Sorin sirkuksen mukana koko nuorisosirkuksen alkukukoistuksen ajan, joten Linnanmäen sirkuskoulun kehittäminen kerhosta vakavasti otettavaksi sirkuskouluksi kuulosti houkuttelevalta. Tekemistä riitti vuorokauden ympäri budjetteineen, toimintakertomuksineen ja palkanmaksuineen. Vanhempien apu ja talkoohenki oli kannatusyhdistyksen alkumetreillä tärkeässä roolissa. Sirkuskoululla oli myös muita hyviä taustatukijoita, keikkoja ja pieniä tulonlähteitä riitti. Lisäksi Opetusministeriö oli alussa vahvasti mukana, ja Lasten Päivän Säätiö yhä pienenä rahoittajana. Tilanne näytti niin hyvältä että toiminnanjohtajan pesti saatiin vakinaistettua 2006. Tässä välissä sirkuskoulu oli muuttanut Lauttasaareen Woltin tiloihin alivuokralaiseksi. Oppilasmäärä ja tarjottavat opetustunnit olivat neljässä vuodessa viisinkertaistuneet. Tutut tuntiopettajat, kuten Lionel Lejeune, Teemu Öhman ja Pinja Schönberg jatkoivat vuodesta toiseen nostaen opetuksen ja sirkuskoulun tasoa ja mainetta menestyksekkäästi. Tuotantotehtävissä oli apuna Riikka Åstrand, joka hoiteli keikkoja ja avustusasioita opiskelunsa ohessa.

Valitettavasti sittemmin tuet laskivat ja sirkuskoulu joutui pohtimaan rooliansa pääkaupunkiseudun harrastuskentässä. Pelkkä hyväntahtoisuus ei enää riittänyt alhaisten harrastusmaksujen säilyttämiseksi, ja sirkuskoulussa pohdittiin ankarasti seuraavaa siirtoa.

Lauttasaaresta Ruskeasuolle

Syksyllä 2009 toiminnassa oli merkittävä käänne, kun sirkuskoulu muutti Lauttasaaresta Ruskeasuolle Helsingin Rudolf Steiner -koulun tiloihin. Yksi Paraistentie voimistelusaleista saatiin varusteltua sirkuskoulun käyttöön Opetusministeriön tuella, jonka lisäksi taikurit saatiin vihdoin saman katon alle koulun Eurytmia-saliin. Opetusta voitiin järjestää nyt kaikkina arki-iltoina viikossa, jonka lisäksi sirkuskoulu alkoi järjestää loma-ajan leirejä ja pienimuotoista viikonloppu toimintaa. Orastavan yhteistyön takana oli sirkuskoulun kannatusyhdistyksen perustajajäsenenäkin toiminut sirkustaitelija ja -ohjaaja Niina Rinta-Opas, joka muuton aikaan toimi Steiner-koulun vahtimestarittarena. Tuosta pestistä Niina napattiin tuttuna ja turvallisena lintsiläisenä yhä kasvavan yhdistyksen toimintaan, ja hänestä tuli sirkuskoulun toinen vakinaistettu työntekijä. Muuton myötä oppilasmäärä jälleen tuplaantui, ja tarjottavat opetustunnit täyttivät myös viikonloppuvuorot. Nyt Steiner-koulun kanssa kehitellään monen moista yhteistyötä iltapäiväkerhoista erilaisiin tapahtumiin.